Viisi vinkkiä suomeksi puhumiseen

Minulta kysytään usein vinkkejä ja linkkejä suomen kielen opiskeluun ja erilaisiin harjoituksiin, joiden avulla voisi kehittää omaa puhumisen taitoaan. Niinpä päätin listata tähän muutaman parhaan vinkkini suomen kielen puhumisen harjoitteluun. Toki nämä vinkit toimivat muidenkin kielien opiskeluun, eli kannattaa kokeilla näitä käytännössä!

1. Kuuntele.

Kuuntele suomenkielistä musiikkia, katso suomenkielisiä elokuvia tai kuuntele podcasteja. Tämä auttaa tottumaan suomen ääntämiseen ja sanamuotoihin. Voit myös kuunnella uutisia tai radiota suomeksi.

2. Puhu itse

Puhu suomea niin paljon kuin mahdollista. Voit puhua suomen kielen kurssilla, itseksesi tai ystävien kanssa. Jos et tiedä sanoja, yritä silti. Puhuminen on paras tapa oppia käyttämään kieltä konkreettisissa tilanteissa ja oikeassa elämässä.

3. Harjoittele suomen kielen sanastoa

Opettele uusia sanoja joka päivä. Voit käyttää sanakirjoja tai sovelluksia, jotka auttavat sinua muistamaan sanoja. Kirjoita sanat muistikirjaan ja toista niitä usein. 

Esimerkiksi tänään uutisissa luki ilmaisu "pitää puhe" (engl. to deliver a speech)

Ilmaisu on tärkeä osata myös suomen kielen yki testissä, koska saattaa olla että tehtävä on keksiä nopeasti lyhyt puhe, jonka pidät työkaverin läksiäisissä. Läksiäiset (engl. send-off) on tärkeä tehtävän ymmärtämisen kannalta. Sanaston laajuus paranee lukemalla, mutta monet sanastoharjoitukset ja lautapelit ovat myös hyvä keino opetella suomea tai muuta vierasta kieltä. Oma suosikkini on Alias ja Scrabble, mutta esimerkiksi sovellukset ovat myös toimivia ja suosittuja tapoja.

4. Käytä kieltä arkielämässä

Käytä suomea tavallisessa elämässä. Voit esimerkiksi lukea suomenkielisiä kirjoja tai lehtiä. Voit myös puhua suomea kaupassa tai ravintolassa. Kysy rohkeasti "Missä on...?" tai "Onko teillä...?" ja kuuntele huolellisesti vastaus. Jokainen keskustelu auttaa oppimaan!

5. Ole rohkea.

Älä pelkää virheitä. Tärkeintä on että yrittää puhua suomeksi kaikista aiheista. Muista, että kaikki tekevät virheitä, kun opettelevat uutta kieltä. Suomen kielessä on vähän sanoja, mutta paljon muotoja, joten ne voivat kuulostaa samalta ja mennä keskenään sekaisin. Älä välitä siitä, koska tuli - tuuli - tulli tai löytää - lauta - luota, vain muutamia mainitakseni, sekoittuvat keskenään todella helposti. Sinä pärjäät hyvin, kun harjoittelet, eli ei syytä huoleen!

Tiesitkö että suomi on...

... tai ainakin sen on väitetty olevan... yksi maailman haasteellisimmista kielistä? Todellisuudessa se on lähinnä yksi loogisimmista verrattuna muihin kieliin ja niiden vaihteluun. 

Tällä kertaa mennään kauemmas suomen kielen historiaan ja katsotaan tarkemmin, miksi suomi on niin erityinen ja mielenkiintoinen kieli!

Suomen kielen historia ja juuret

Fonologia ja ortografia

Toisaalta suomen kielen äänneoppi on rikas ja monipuolinen esimerkiksi murteiden ansiosta, joten se sisältää myös runsaan valikoiman ääniä ja intonaatioita.

Suomen kielen kielioppi ja sijamuodot

Sanastot ja lainasanat

Kulttuurinen merkitys

Opiskelu ja kielenkäyttö

Hyvät unenlahjat

Suomen kielen alkeiskurssilla oppii nopeasti, että suomeksi sanoilla on monta merkitystä. Olen kirjoittanut aikaisemmin verbeistä pitää, välittää, antaa ja saada, vain muutamia mainitakseni, joten vaihtelun vuoksi ja lähestyvän joulun kunniaksi otan käsittelyyn substantiivin lahja.

Suomen kielen keskitason YKI-testissä on esitetty tehtäviä ja kysymyksiä, jotka liittyvät lahjoihin. Aikaisempia YKI-testin kysymyksiä ovat olleet muun muassa:

• Millainen on hyvä lahja?
• Ystävälläsi on syntymäpäivä, etkä keksi, mitä antaa hänelle lahjaksi. Kysy neuvoa työkaverilta.
• Olet matkalla juhliin, mutta huomaat että unohdit lahjan kotiin. Mitä sanot tai miten reagoit?
• Kurssi loppuu ja haluatte kavereidesi kanssa hankkia opettajalle pienen lahjan. Kirjoita ryhmälle sähköposti, jossa ehdotat lahjan hankkimista.

Näissä esimerkeissä sana 'lahja' on varsin selvästi englannin 'present' vastaava, eli kyse on tavarasta tai esineestä, joka annetaan vapaaehtoisena ja hyväntahtoisena eleenä kiitokseksi toiselle ihmiselle.

Mutta entäpä kun kuulee puhuttavan lahjakkaasta ihmisestä tai että jollain on 'hyvät unenlahjat'? YKI-testissä tehtävän merkitys täytyy ymmärtää melko nopeasti, joten on hyvä tiedostaa sanojen merkitysten eri tasot.

• Missä asioissa sinä olet lahjakas? Mitä osaat erityisen hyvin? 
• Kuinka ihminen voi kehittää lahjojaan? 
• Tasan ei käy onnen lahjat - Mitä ajattelet sanonnasta? Onko se totta vai tarua? Ovatko kaikki ihmiset yhtä onnekkaita?
• Moka on lahja - Virhe on lahja - Oletko samaa vai eri mieltä? 

Kuten huomaat, perustasolta A1 keskitasolle B1 siirtyminen on konkreettisesti sitä, että ymmärtää syvällisemmin sanojen merkityksen. B2 -tasolla eli YKI4-tasolla osallistuja ymmärtää jo sanontoja, kuten Tasan ei käy onnen lahjat tai Virhe on lahja.

Omasta puolestani voin vastata kysymykseen lahjojen kehittämisestä näin: 

Uskon vahvasti siihen, että jokainen voi kehittää lahjojaan ja tulla paremmaksi monellakin tavalla. Itse en osaa esimerkiksi mennä ajoissa nukkumaan, vaikka minulla on toki erittäin hyvät unenlahjat. Nukahdan nopeasti ja nukun yleensä syvää unta heräämättä kertaakaan. 

Olen kehittänyt unenlahjojani itsetuntemuksen avulla. Näin ollen minä pyrin tekemään työt ja opinnot valmiiksi jokaisen päivän osalta heti, joten minun ei tarvitse miettiä ja murehtia niitä nukkumaan mennessäni. 

Missä muissa asioissa sitten olen lahjakas? En keksi tähän oikein mitään järkevää. Mahdollisesti olen sosiaalisesti melko lahjakas, koska minulla on paljon ystäviä, kavereita ja tuttuja. Hyvät ystävät ovat minulle siis ehdottomasti paras lahja, jota arvostan ja josta olen kiitollinen.

Kuinka monta sitruunaa laatikossa on? 

Sitruunoita on kymmeniä. 

Suomen kielen paljouslause kertoo aineen määrän ja joukon suuruuden tai koon.

Kirjoitan vaihteeksi blogiini puhtaasti kieliopillisesta ilmiöstä, koska blogini perustuu lukijoiden esittämiin kysymyksiin ja toiveisiin. Paljouslauseen ominaisuuksista ja esimerkkejä siitä on kysytty nyt niin monta kertaa, että katsoin parhaaksi avata rakennetta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on lukijoilleni paljon iloa ja apua.

Isossa suomen kieliopissa tätä lausetyyppiä kutsutaan kvanttorilauseeksi. Käytännönläheinen opetusmetodini on suosia käyttöön perustuvaa kielioppia, eli käytän termiä paljouslause.

Kyseessä on lausetyyppi, jonka rakenne on niin simppeli -eli yksinkertainen- että sen voi käsittää ja oppia nopeasti muutamien esimerkkien avulla.

Syitä on monia. Siinä tulikin ensimmäinen esimerkki. Sanajärjestystä muuttamalla lauseen merkitys selkiytyy: On monia syitä. 

Paljouslauseen tunnistaakin siitä, että siinä on kaksi lauseketta: partitiivimuotoinen substantiivilauseke, sekä lauseke, joka ilmaisee siihen liittyvien tarkoitteiden määrää - eli määränilmaus. 

Esimerkkejä riittää vaikka kuinka. Kysymyksiä on yllättävän paljon. Meitä -  eli ihmisiä - on useita miljardeja, ja opiskeltavia kieliä on lukuisia. Hyviä suomen kielen opettajia on Suomessa satoja, mutta lauserakenteita vain kymmeniä. 

Paljouslauseella on siis eksistentiaalilauseen - jossain on jotain - piirteitä: sen subjekti on partitiivissa, ja verbinä on olla tai muu eksistentiaaliverbi kuten löytyä, syntyä, tulla. 

Paljouslauseen sanajärjestys eroaa kuitenkin eksistentiaalilauseesta, kun partitiivimuotoinen substantiivilauseke on verbin edessä. (Iso suomen kielioppi verkossa, §902)

Tylsää kielioppia ja vaikeaselkoista? Tuskin.

Mietitäänpä, miten seuraavat lauseet eroavat toisistaan. Aloitetaan tämän tekstin otsikosta.

• Laatikossa on sitruunoita. - Sitruunoita on yli kymmenen.
• Kannussa on tuoretta mehua. - Tuoretta mehua on pari litraa.
• Puistossa on paljon puita. - Puita on paljon.
• Siellä oli valtavasti porukkaa. - Porukkaa oli valtavasti.
• Suomessa syntyy vähän vauvoja vuosittain. - Vauvoja syntyy vain vähän.
• Perheessä on kaksi alaikäistä lasta. - Heitä on kaksi. Lapsia on kaksi.
• Sosiaalisessa mediassa on riskinsä. - Riskejä on melkoinen määrä.
• Metsästä löytyi harvinaisia kasveja. - Niitä löytyi lukuisia.

Mikä ihmeen YKI-testi?

Suomen kansalaisuutta (Suomen passia) hakevan täytyy osoittaa kielitaitonsa YKI-testillä.

YKI-testin arvosanan täytyy olla vähintään 3 yhdessä seuraavien osakokeiden yhdistelmistä:

• puhuminen + kirjoittaminen
  TAI
• puheen ymmärtäminen + kirjoittaminen
  TAI
• tekstin ymmärtäminen + puhuminen.

Testit arvioidaan Jyväskylän yliopistossa. Testin valvoja ei tiedä, kuinka testisi meni, joten tuloksia ei voi tiedustella ennen virallisen tuloksen saamista.

Todistus lähetetään kahden kuukauden kuluessa. Jos muutat, ilmoita uusi osoite sähköpostilla: yki-info@jyu.fi. Tähän sähköpostiosoitteeseen voi myös laittaa palautetta YKI-testistä.

Asianmukaisuus ja tilanteen hahmottaminen tarkoittaa, että osallistuja tunnistaa eron epävirallisen ja virallisen tilanteen välillä. Mieti siis aina, kenelle ja missä tilanteessa sanoisit tai kirjoittaisit asiasi.

SUOMEN KIELEN YLEINEN KIELITUTKINTO KOOSTUU NELJÄSTÄ OSASTA:

• Tekstin ymmärtäminen
• Kirjoittaminen (Katso myös: Kielenrauhaa Kirjoittamisen Kurssi)
• Puheen ymmärtäminen
• Puhuminen

Tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen → salissa

Puheen ymmärtäminen ja puhuminen → studiossa

Testin kesto: 5 tuntia

ARVIOINNIN PERUSTEET

Keskitason YKI-testin arviointikriteerit:

1. Ymmärrettävyys ja selkeys
2. Tehtävänannon noudattaminen
3. Kokonaisuuden hahmottaminen
4. Sanaston monipuolisuus
5. Kielioppi

Ensisijaisesti arvioidaan ymmärrettävyyttä, sisältöä ja tuottavuutta, eli suullista ilmaisua ja kirjallista tekstiä. 

Jos vastaus on epäselvä, pisteet vähenevät, eli laskevat. 

Toiseksi arvioidaan tehtävänannon noudattamista. On tärkeää tehdä sitä, mitä tehtävässä pyydetään ja vastata kaikkiin kohtiin omin sanoin ja luontevalla tavalla. 

Keskitason YKI-testi testaa sitä, miten selviydyt arkielämän tilanteista suomeksi.

Sanaston monipuolisuus ja kielioppi ovat tärkeitä. Vastauksissa saa olla virheitä, kunhan kokonaisuus on ymmärrettävää. Tekstin ja puheen ymmärtämisessä tilanteen ja kokonaisuuden käsittäminen on yksittäisten sanojen ymmärtämistä tärkeämpää.

Parasta aikaa ihmisen elämässä

Tulipa tässä mieleeni ikuisuuskysymys, eli mikä on parasta aikaa ihmisen elämässä? Joillekin on lapsuus, toisille nuoruus tai eläkeikä. Jokainen elämänvaihe sisältää omat ilonsa ja surunsa, joten onko olemassa yhtä tiettyä aikaa, joka olisi kaikista paras?

Usein sanotaan lapsuuden olevan onnellisinta aikaa, koska silloin elämä on täynnä leikkiä, seikkailuja ja huolettomuutta. Vanhemmat pitävät huolta, eikä ole suuria murheita. Moni muistelee lapsuuttaan lämmöllä ja kaipaa sen vapautta ja viattomuutta.

Joidenkin mielestä puolestaan nuoruus on parasta aikaa, koska silloin elämä on täynnä mahdollisuuksia! Nuorena opitaan paljon uutta, tutustutaan erilaisiin ihmisiin, maailmankuva laajenee... Vapauden lisääntyessä alkaa myös itsenäistyminen. Nuoruuden energisyys ja unelmien tavoittelu antavat elämälle uudenlaista merkitystä.

Aikuisuus tuo mukanaan vakautta, mutta myös vastuuta. Tämä elämänvaihe voi olla monelle se kaikkein palkitsevin, koska silloin saavutetaan usein ne asiat, joista on nuorempana haaveillut. Työ, perhe ja harrastukset tuovat arkeen sisältöä, ja monet kokevat aikuisena olemisen parhaaksi.

Mutta entäpä eläkeikä? Kenties sekin on yksi mahdollisesti jollain tavalla paras elämänvaihe. Silloin on ainakin aikaa keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten matkustamiseen, harrastuksiin ja läheisiin ihmisiin. Moni ikäihminen kokee, että eläkkeellä elämä on rentoa ja stressitöntä, kun työelämän paineet ovat vihdoin jääneet taakse.

On luultavasti niin, että parasta aikaa ihmisen elämässä ei voi määritellä yhdellä tavalla, koska kyseessä on yksilöllinen kokemus. Tärkeämpää on nähdäkseni nauttia tässä ja nyt, nykyhetkestä, ja arvostaa niitä hetkiä, jotka tekevät elämästä merkityksellistä. Elämän jokaisessa vaiheessa on oma kauneutensa, ja juuri se tekee elämästä kiinnostavaa.

Kesäsuunnitelmia - Ideoita ja vinkkejä kesälomalle

Kesä on monille vuoden parasta aikaa. Lomat, aurinko ja lämpimät päivät houkuttelevat ulos. Mutta mitä kaikkea kesällä voisi tehdä? Tässä muutamia ideoita ja vinkkejä kesäsuunnitelmiksi.

1. Lähde luontoon

Suomessa on upea luonto ja kesällä on täydellinen aika tutustua siihen. Voit lähteä patikoimaan kansallispuistoon, pyöräilemään maaseudulle tai vain kävelylle lähimetsään. Luonnossa kulkeminen rentouttaa ja virkistää mieltä.

2. Rantaloma Suomessa

Vaikka monet haaveilevat ulkomaan rantalomasta, löytyy Suomestakin hienoja rantoja. Suuntaa esimerkiksi Yyteriin tai Kalajoen kauniille hiekkarannoille. Pakkaa mukaan eväät ja vietä rentouttava päivä auringossa.

3. Festivaalit ja tapahtumat

Kesällä järjestetään paljon festivaaleja ja tapahtumia ympäri Suomea. Musiikkifestivaalit, kuten Ruisrock, Flow Festival ja Provinssi, keräävät yhteen musiikin ystäviä. Myös pienemmät paikalliset tapahtumat ja markkinat tarjoavat mukavaa kesäpuuhaa.

4. Kaupunkilomat

Jos et halua matkustaa kauas, tutustu kotikaupunkiisi tai lähikaupunkeihin. Monet kaupungit järjestävät kesäisin erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja kesäteatteria. Voit myös viettää päivän puistossa rentoutuen.

5. Mökkeily ja grillaus

Mikään ei voita perinteistä mökkilomaa. Vuokraa mökki järven rannalta tai vietä aikaa omalla mökillä. Mökillä voi saunoa, uida, kalastaa ja tietysti grillata herkullisia kesäruokia. Yksinkertainen mökkielämä on monen suomalaisen kesän kohokohta.

6. Kulttuurikohteet ja museot

Kesällä on myös hyvä aika tutustua Suomen kulttuuriin ja historiaan. Vieraile museoissa, kuten Ateneumissa, Kiasmassa tai Suomen kansallismuseossa. Myös ulkoilmamuseot, kuten Seurasaari ja Suomenlinna, tarjoavat mielenkiintoista tekemistä.

7. Urheilutapahtumat

Kesällä voi harrastaa monenlaista urheilua. Lähde melomaan, suppailemaan, pelaamaan beach volleyta tai kokeile jotain uutta, kuten frisbeegolfia. Liikunta luonnossa on hyvä tapa pitää kuntoa yllä ja nauttia kesäpäivistä.

Kesällä on enemmän mahdollisuuksia pitää hauskaa ja rentoutua. Oli suunnitelmasi mikä tahansa, tärkeintä on nauttia lämpimistä päivistä ja hyvästä seurasta. Muista ladata akkuja pitkän talven jälkeen!

Mitä sinun kesäsuunnitelmiisi kuuluu? Jaa omat vinkkisi ja ideasi somessa #kielenrauhaa #helppoasuomea #suomenkesä

Kaikista tärkein taito

Minun on vähän outoa kirjoittaa itsestäni ja taidoistani. Olen viestijä: puhun, kirjoitan ja autan ihmisiä, koska haluan edistää heidän hyvinvointiaan. Mielestäni sosiaaliset taidot ovat tärkeimpiä.
Aloitin työt lähihoitajana valmistuttuani Vaasan ammattiopistosta vuonna 2006. En päässyt suoraan yliopistoon, joten valitsin toisen ammatin. Muutin myös toiseen maahan, nimittäin Espanjaan. Työskentelin hoitajana Madridissa ja opin espanjaa. Työssä opin kuuntelemaan ihmisiä ja auttamaan heitä.
Sittemmin aloin opettaa suomea ja ruotsia Espanjassa tuleville vaihto-oppilaille. Se auttoi minua ymmärtämään, kuinka tärkeää kielitaito on työelämässä ja erityisesti hoitotyössä.

Nykyään olen ohjaava suomen kielen yksityisopettaja, kouluttaja ja valmentaja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Autan heitä kielikokeeseen valmistautumisessa ja tarjoan koulutusta ja konsultointia.
Matkani lähihoitajasta kielten opettajaksi on ollut jatkuvaa oppimista ja kasvua. Haluan tukea muita heidän urallaan Suomessa ja luoda kaikille ystävällisen ja hyvän oppimisen ilmapiirin. Sydämen sivistys on tärkeä taito ja sitä haluan edistää niin kauan kuin elän.
Kiitos, että luit tarinani! Toivon sen inspiroivan sinua.

Ja taas alkaa, YKI-treenit ...

KIRJOITTAMINEN: MILLAINEN OLISI TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄSI?

Vapaapäivästä voisi kirjoittaa esimerkiksi näin:

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄNI 

Täydellisenä vapaapäivänä voisin rentoutua ja iloita omasta ajastani harrastusten parissa, sekä viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Aamulla heräisin rauhassa ja nauttisin kiireettömän aamiaisen. Sen jälkeen lähtisin ulos, olipa sää millainen tahansa. Minulla olisi aina mahdollisuus valita, haluanko lähteä metsäretkelle, patikoimaan tai vaikka kävelylle kaupungille.

Vapaapäivänäni haluaisin ehdottomasti viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Voisimme tavata porukalla, tehdä jotain hauskaa ja vaihtaa kuulumisia. Toisinaan olisi mukava myös viettää aikaa ihan itsekseen, esimerkiksi lukemalla hyvää kirjaa tai katsomalla elokuvia tai sarjoja Netflixistä.

Aktiivisena ihmisenä haluaisin varmasti liikkua paljon vapaapäivänäni, joten kävisin lenkillä, kuntosalilla tai pyöräilisin. Liikunta antaa energiaa. Toisaalta haluaisin ehkä myös kokeilla jotain uutta, kuten osallistua johonkin taidetapahtumaan tai tanssikurssille, joka innostaisi minua.

Vapaapäivänäni en ainakaan tekisi töitä. En tuhlaisi aikaa ruuhkassa, enkä tekisi kotitöitä koko päivää. Sen sijaan tekisin vain hauskoja asioita.

Vapaapäivän jälkeen olisin tyytyväinen ja rentoutunut, koska olisin palautunut stressistä ja tehnyt kaikenlaista, mistä tulen iloiseksi. Olisi hienoa palata arkeen uudella energialla ja pystyä kohtaamaan tulevat haasteet paremmin. Kaiken kaikkiaan täydellinen vapaapäiväni olisi tasapainoinen kokonaisuus rentoutumista, liikuntaa ja sosiaalista elämää läheisteni kanssa.

Avaimet ja aakkoset

Kauan sitten erään pienen, Turku-nimisen kylän asukkaat huomasivat, että heidän yhteytensä muuhun maailmaan oli vähäinen, eli rajallinen. He puhuivat outoa kieltä ja osaksi ruotsia. Ei sitä oikein kukaan ymmärtänyt. He halusivat ilmaista ajatuksensa ja tunteensa selkeämmin, jotta he ymmärtäisivät paremmin toisiaan ja itseään. 

Samaan aikaan eräs nuori henkilö muutti Turkuun. Hän osasi suomea todella hyvin. Niinpä hän opiskeli ja myöhemmin myös opetti suomea Turussa. Tämä tapahtui kauan, kauan sitten, 1500-luvulla. 

Turkulaiset osasivat kyllä puhua suomeakin tai ainakin he puhuivat jollain tavalla vähän hassusti, mutta kukaan ei osannut lukea tai kirjoittaa. Onneksi tämä nuori henkilö saapui Turkuun ja oli myös tosi hyvä opettaja! Hänen nimensä oli Mikael Agricola. 

Valitettavasti suomeksi ei ollut kovin paljon kirjoja saatavilla. Lähes kaikki tärkeät kirjatkin oli kirjoitettu ruotsiksi! Niinpä kekseliäs Mikael kirjoitti itse kirjan suomeksi. Kirjan nimi oli  ABC-kiria ja Mikael julkaisi sen vuonna 1543. 

Kyläläiset huomasivat, että suomeksi lukeminen antoi heille enemmän sanoja ja keinoja keskustelua varten. He saivat mahdollisuuden ilmaista rakkautta, iloa, surua ja kaikkia muitakin tunteita. He oppivat sanomaan, miltä tuntuu ja mikä pelottaa. He oppivat myös kirjoittamaan paperilapulle viestejä ja kirjeitä,  jos ei ollut mahdollista puhua asioista kasvotusten.

Suomen kielestä tuli silta ihmisten välille, eli yhteyden rakentaja. Ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään ja jakamaan ajatuksiaan paremmin kuin koskaan ennen. Suomen kielestä tuli heidän identiteettinsä ja he olivat iloisia! Kieli loi vahvan yhteisön ja yhteiskunnan, koska kaikki ymmärsivät toisiaan paremmin.

Tämä tarina kertoo suomen kielen tavasta yhdistää ihmisiä ja tuoda heidät lähemmäksi toisiaan. Se muistuttaa meitä kielen merkityksestä kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Suomen kieli oli aikoinaan avain, joka avasi myös tässä maassa asuville suomalaisille oven uusiin mahdollisuuksiin.

On erittäin tärkeää ymmärtää, että kun opiskelee suomea, niin omaa kieltä ei tarvitse hylätä tai unohtaa. Ei sellainen ole edes mahdollista! Tai kuten turkulainen sanoisi: Ei ol mahrollist! 

Suomeksi puhuminen on hankalaa myös suomalaisille, eikä kukaan lue niin innoissaan kuin Mikaelin aikana. Syytä kyllä olisi.

Unelma onnesta 

Mielipiteen kirjoittaminen: "Onnellisuus on oma valinta" 

Yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osaan kuuluu myös mielipiteen kirjoittaminen. On tärkeää osata ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja asenteitaan suomeksi luonnollisella tavalla, niin että mielipiteen lukijalla ei olisi suuria vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tekstiä.

Oman mielipiteen ilmaisu voi olla hankalaa riippumatta siitä, millä kielellä ajatukset pitäisi ilmaista. Suomeksi oman mielipiteen voi tuoda esiin kirjoitetussa tekstissä monella eri tavalla. Tässä niistä muutamia:

Mielestäni onnellisuus on henkilökohtainen kokemus. Olen sitä mieltä, että se voi syntyä yksinkertaisista hetkistä ja merkityksellisistä ihmissuhteista. Minusta tuntuu, että keskittyminen positiivisiin asioihin lisää merkittävästi onnellisuuden kokemusta. 

Oman mielipiteen perusteluna voi käyttää myös yleisiä väitteitä tai havaintoja.

Usein sanotaan, että onnea etsitään ulkoisista saavutuksista, mutta on selvää, että todellinen tyytyväisyys syntyy sisäisesti, henkisestä hyvinvoinnista. Uutisissa ja mediassa esitetään erilaisia menestystarinoita, mutta on tärkeää muistaa, että jokaisen polku on ainutlaatuinen. Onnellisuus voi ilmentyä monin eri tavoin.

Yleisessä kielikokeessa kirjoitetaan mielipide otsikkotehtävänä. Kokeessa esitetään ja annetaan aihe, josta vastaaja kirjoittaa oman näkemyksen omin sanoin. On hyvä muistaa, että yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan keskiössä on vastauksen ja tekstin luettavuus ja laajuus. (Itse käyttäisin sanaa "syvyys", mutta kukin tavallaan.)

Kannattaa muistaa, että yleisessä kielikokeessa kirjoittamiseen on aikaa noin yksi tunti. 

Tunnissa kirjoitetaan kolme tekstiä – lyhyt viesti, puolivirallinen viesti ja mielipide.

Mielipiteen kirjoittaminen kestää kauan, eli suosittelen kirjoittamaan ensin lyhyet viestit (n.10 minuutin kuluessa) ja sen jälkeen käyttämään kaiken jäljellä olevan ajan mielipiteen kirjoittamiseen. 

Lopuksi saattaa olla myös järkevää yrittää koota ajatuksensa jollakin tavalla tiiviiksi yhteenvedoksi, esimerkiksi näin:

Kaiken kaikkiaan onni ja onnellisuus liittyvät yksilön valintoihin. Toisaalta niissä on kyse myös päätöksestä. Käsittääkseni onnelliset ihmiset tekevät enimmäkseen itsenäisiä päätöksiä ja ovat hyviä myös muille. Ehkä tässä piilee onnellisuuden salaisuus.