5 virhettä, jotka lähes jokainen suomen opiskelija tekee — ja miten ne korjataan

1. Minä olen kiire. Minä olen kylmä. Minä olen nälkä.

Tämä on tavallinen erehdys. Suomen kielessä kehon ja olemisen tiloja ei ilmaista verbin olla avulla tällä tavalla yksinkertaisesti.

Väärin: Minä olen kiire. / kylmä. / nälkä.

Oikein: Minulla on kiire. / kylmä. / nälkä.

Suomessa käytetään omistusrakennetta: minulla on, sinulla on, hänellä on. Ajattele sitä niin, että kiire, kylmyys tai nälkä on jotain, mikä sinulla on — ei jotain, mitä sinä olet.

2. Monikkomuodot sekaisin

Suomessa on useita monikon muotoja, jotka menevät helposti sekaisin: perusmuotoinen monikko, monikon partitiivi ja monikon genetiivi. Henkilö, joka on juuri oppinut partitiivin, saattaa alkaa käyttää sitä kaikkialla.

Väärin: Lapset leikkivät naapurit lapset kanssa. Ostin uusia paidat.

Oikein: Lapset leikkivät naapureiden lasten kanssa. Ostin uusia paitoja.

Yksinkertainen sääntö: kun jokin kuuluu joillekin tai liittyy niihin / heihin, käytä monikon genetiiviä (-jen / -en / -iden). Partitiivi on objektin sija, joka osoittaa "kuinka paljon" tai "mitä". 

3. Puhuttu ja kirjoitettu suomi sekoittuvat

Moni opiskelee suomea oppikirjasta ja alkaa puhua kirjakieltä. Se on korrekti tapa, mutta kuulostaa oudolta arjessa. Harva sanoo minä en tiedä kahvipöydässä. Tavallisesti sanotaan en tiiä, mä en tiä tai emmä tiä.

Tässä saattaa käydä myös toisin päin. Jos opiskelija on oppinut suomea kuuntelemalla puhetta, hän saattaa kirjoittaa viralliseen hakemukseen mä oon.

Muista: Puhuttu suomi ja kirjoitettu suomi ovat kuin kaksi eri rekisteriä. Molemmat ovat oikeita, mutta eri tilanteisiin.

Harjoittele molempia erikseen. Kirjoita muodollisesti, puhu luontevasti.

4. Sijamuodon valinta, kun kyseessä on tunteet ja liikkeet

Suomen sijajärjestelmä on monipuolinen ja siinä on paljon muotoja, joita moni opiskelija enimmäkseen arvailee. Yksi yleisimmistä virheistä on sekoittaa -ssa/-ssä (missä ollaan, inessiivi) ja -VVn (minne mennään, illatiivi).

Väärin: Menen kaupassa. / Olen menossa kaupassa ostoksille. / Muutin Suomessa.

Oikein: Menen kauppaan. / Olen menossa kauppaan ostoksille. / Muutin Suomeen.

Muistituki: jos liikut johonkin paikkaan, pääte on yleensä -an/-ään/-lle (suunta). Jos olet jo siellä, pääte on -ssa/-ssä/-lla/-llä (sijainti).

5. Liian varovainen puhuminen

Tämä ei ole kielioppivirhe, mutta ehkä yleisin kaikista ongelmista.

Moni odottaa, että on "tarpeeksi hyvä" ennen kuin uskaltaa puhua suomea ääneen. Hän harjoittelee hiljaa, vastaa lyhyesti ja välttelee tilanteita, joissa pitäisi improvisoida.

Ongelma on, että puhuminen opitaan vain puhumalla. Virheet ovat osa prosessia, ei merkki siitä, että olet epäonnistunut.

Käytännön vinkki: Aseta itsellesi pieniä tavoitteita. Yksi lause suomeksi kassalla. Yksi kysymys naapurille. Yksi viesti suomeksi, vaikka kirjoittaminen kestäisi kauemmin.

Jokainen äidinkielinen puhuja ymmärtää, että suomi on vaativa kieli. He arvostavat yritystä enemmän kuin täydellisyyttä.